SAK:n saavutukset

SAK:n ja Suomen työmarkkinakehityksen tärkeitä vuosia.

1889
Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.

1895
Tapaturmakorvauslaki.

1905
Suurlakko eli kansallislakko.

1907
Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella. Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan.

1917
Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een. SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja kahdeksan tunnin työaikalaki. Suomen itsenäistyminen.

1920
Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin.

1922
Työsopimuslaki, vuosiloma 4–7 päivää.

1923
Työehtosopimuslaki.

1926
Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi.

1927
Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat.

1929
Linnarauha päättyy. Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä. Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä.

1930
Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) perustetaan 19.10.

1934
Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon.

1937
Kansaneläkelaki.

1939
Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää.

1940
SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus. STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi.

1942
Palkkasäännöstely. SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa.

1944
SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille.

1945
Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä. Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan.

1946
SAK-STK yleissopimus uusitaan. Laki tuotantokomiteoista. Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi.

1947
Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi. Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää. Syksyllä runsaasti lakkoja. Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi. SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een.

1948
Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.

1949
Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa. SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa. Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen.

1950
Yritys lopettaa palkkasäännöstely. Palkkasäännöstelyn paluu. Vakautuskausi alkaa.

1955
SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta. Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa.

1956
Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon. Yleislakko kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää. SAK:n ajama palkankorotus toteutuu. Teollisuus saa verohelpotuksia. Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon. Hinnat jatkavat nousuaan. SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä. Kansaneläkelain uudistus. Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta.

1957
SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa.

1958
Työturvallisuuslaki

1959
Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.

1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.

1961
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.

1962
Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.

1962-66
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä.

1964
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat. Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.

1966
Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta. Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi. SAK-STK irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki.

1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.

1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.

1969
SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK. Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen. SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa. SAK-STK luottamusmiessopimus. SAK-LTK rationalisointisopimus.

1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.

1971
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.

1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.

1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

1976SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.

1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.

1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.

1979
Talvilomaoikeuden laajennus.

1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.

1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.

1985
Laki kotihoidontuesta.

1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.–15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987–1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.

1986-1990
Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.

1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.

1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.

1989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.

1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan.

1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. Vaikea talouslama alkaa Suomessa. STK vaatii työlainsäädännön ja työehtosopimustoiminnan perusteellista muuttamista, esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista. STK:n vaatimukset saavat kutsumanimen 'saatanalliset säkeet'. LTK sanoutuu irti näistä periaatteellisista vaatimuksista. Pankinjohtaja Sorsan ehdottaman palkanalennukset sisältänyt tulopoliittinen kokonaisratkaisu katuu, kun markka devalvoituu. Tulopoliittinen ratkaisu rakentuu palkkojen jäädyttämiselle ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittaiselle siirtämiselle työnantajien vastuulta työntekijöille.

1992
TVK menee konkurssiin. Pääosa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yhteislakolla

1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.

1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.

1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.

1998
Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

1999
Varhaiseläkeuudistus.

2001
Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti).

2002
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus. Uusi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).

2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaat-uudistus. Koululaisten iltapäivähoito.

2004
Ammatillisen kuntouksen uudistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Osaamisen kohottamisohjelma Noste.

2005
Työeläkeuudistus. Muutosturva. Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Kesäduunari-puhelin.

2006
Työsuojelun valvontalain uudistaminen. Tilaajavastuulaki. Samapalkkaohjelma. Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan kehittäminen. Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja vanhempainpäivärahojen korotus).

2007
Työntekijän työeläkelaki. Yt-lain uudistus.

2009
Sosiaalitupo. Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta. Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen.

2010
Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta. Yhdistyslain uudistus, joka mm. paransi työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ay-toimintaan. Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokituksen uudistus.